Ääniportti - Arviot

Miasma 2/2007 - 3/5

Ääniportti perustettiin viisi vuotta sitten Vaalassa, Kainuussa. Bändin uralle mahtuu miehistön- ja treenitilojen vaihdoksia kuten myös julkaisuja, joista uusin on järjestyksessään viides. Aiempaa materiaalia kuulemattomana mistään kehityskaaresta on turha puhua. Tällä demolla on neljä biisiä, jotka antavat hyvän kuvan bändin vahvuuksista soittaa omassa kategoriassaan varsin toimivaa materiaalia.

Musiikillisesti Ääniportti ei onneksi mene siitä, mistä aita on matalin, vaan ryhmän suomenkielinen metalli onnistuu erottumaan lajitovereistaan melko omaperäisellä annillaan. Ääniportin musiikillista maisemaa koristellaan ärhäkällä, jopa vähän ärsyttävällä lauluäänellä ja koskettimilla. Muuten soitto kulkee rock-vaikutteisen thrash metallin suunnassa.

Mokoma ja Stam1na tulevat jossain määrin mieleen, mutta se ei ole onnekseen ihan koko totuus bändistä. Demon aloittava Koneet-raita kuulostaa aavistuksen hämäävästi mainituilta. "Kun koneet tappaa, se ei ole murha" tulee ikään kuin samassa sävelkuviossa Mokoman "Seitsemän sinetin takana on viisaus". Voi olla pelkkää sattumaa, mutta omaan korvaan kuulosti erittäin hauskalta. Kolmas kappale Veremme on hyvinkin tarttuva ja kaikessa komeudessaan sanoituksia myöten sangen kaunis veto. Eikä muissakaan levyn biiseissä ole valittamista, homma on hanskassa. Ääniportti on pirteä lisä suomenkielisen metallin ennestään melko puisevaan tarjontaan. Tästä on hyvä jatkaa.

Petri Klemetti